sunnuntai 21. heinäkuuta 2013

Ihan kesää tässä vaan vietellään

lempi mekko



Mua inhottaa kun haluisin jo tietää mitä syksyllä tapahtuu. En tajua miten hullun nopeesti taas aika on vaan menny. En tajua että nyt on oikeesti se elämän murros vaihe tulossa. Tyyliin enemmän kun ikinä se on tulossa. Odotan innolla, odotan kauhulla, odotan kaiholla, odotan, no en ees, mä oon tässä hetkessä mielellään. Seitsämän päivän työputkea mennään päivä kerrallaan. 


Onneks työpäivistäkin voi tehdä mukavia. Vilman kanssa leipastiin tänään parit korvapuustit. Minkä takia ohjeessa lukee kestona 55min ja meidän pullanleivonta kesti ehkä noin kaksi ja puoli tuntia.. Leivonta oli kyllä silti oikein kivaa ja hauskaa ja Vilma, kiitos sulle. Eilen olin yläkerran mummolla pelaamassa shakkia. En ollukkaan vähään aikaan pelannut shakkia. Oltiin oikeesti aika kovat vastukset toisillemme, mut sit tein pari tosi hölmöä virhettä....ja hävisin. Sitten vaan nukuin kolmen tunnin päiväunet koska olin menossa yövuoroon ja sekös jos mikä oli kivaa se päiväunien nukkuminen hyvällä omalla tunnolla! =) 

Sitten olen viettänyt parit juhlavat illat ja yöt. Edelleen, tamppaus on jees! Edelleen, harmi kun kaikki tamppaus paardi bile baari bailut ei oo samallaisia kun se Major Lazerin baarditus. Haluun hulluutta!:( Ei sitten. 

Sitten olin maalla ja ongin ja saunoin ja olin vaan ja oli kivaa aikaa ja jätti ahvenet tekee varmaan koko loppu elämän iloseks. Se tunne oikeesti, se kun kala on niin iso, ettei sitä melkeen saa veneeseen, ja sit se ei ookkaan iso särki, vaan iso ahven. Siin on kyllä fiilistä!

Korvapuustit on hyviä, niitä on keittiössä liikaa. Tervetuloa syömään, saat maitoa lasin kaupan päälle.

Ois kivaa jos ois jotain kuvia millä kuvata näitä sanoja.


torstai 11. heinäkuuta 2013

Pää vuotaa sormiin

Se on ihanaa kun saa sekoilla kun ei tarvii olla juoneena kun voi vaan tanssia ja ilakoida kun ei tarvii välittää kun on voi vaan hengittää ja olla mummon näkönen. Se on ihanaa kun amis teini mustaan pukeutuneet tytöt tulee valittamaan et kattokaa nyt miten te pukeudute mitä vittua oikeesti riehutte mitä nii ja sit on vaa sillee nii. Se on pysähdyttävän iloista. Ja sit ku se yksi ruippo tyttö tajuaa että heittäytymällä saa fiilistä aikaan ja sit se alkoki rakastaa.


No tuli karsee nyt hei inspiration iski mä niin kirjotan blogiin mun ajatuksia.<3 Tässä.


Mun elämässä on kaks bändiä ketkä mua oikeesti eniten liikuttaa. PMMP ja Jonas Brothers. PMMP on lopettamassa, JB jatkamassa tauon jälkeen. Mä en ikinä lakkaa noita kuuntelemasta ja meen hulluks musiikista. PMMP on mun bändi ja mun inspiraatio. Onneks se on ollu se mun homma mitä joskus pienenä teinityttönä aloin kattoo ylös. Taas tää on sitä niin sitä itsetutkiskelua mut nyt mä ymmärrän et hei, niinhän se on, ihan selvästi. Luulin aina että en oo kunnolla ottanut vaikutteita mistään tollasista bändeistä tai joistain. Mut mähän oon..


Hullut musapäivät on kyllä nyt tässä viikon sisällä ollut. Kolme päivää ruisrokkia. Yhtenäpäivänä sairaat Armas tamppaus paardit, oli muuten äly kivaa ja niin yksinkertaista. Eilen se aivan älyttömän hullu bile major lazer. Ja tänään mun rakas PMMP vielä viimeisen kerran ehkä ikinä. Harmi ettei blogiin voi laittaa tunne jälkiä, koska kuvista ei välity sitä tunnetta kun basso tai joku epämääränen rytmittää sydäntä ja hiki valuu hiuksista. Tai kun ilo ja suru sekottuu naamassa ja maa pöllyää ja tärisee pomppimisesta. Tai se tunne kun Paula Vesala joskus kattoi sua silmiin ja lauloi joskus, toi oli viime kesänä. Rahat pitää käyttää elämyksiin, ei materiaan.


Mun selkä on kipeä. Sattuu. Joku puristaa mun selkäjohtoa. Tää päivä on tuntunut aika pitkältä. Yhessä vaiheessa kadehdin kamalasti äitiä ja isiä kun ne soitti et mooi me ollaa menossa lakkoja poimii patvinsuolle. Haluisin kamalasti suolle hypiskelemään lakkojen perään. Tai mustikkaan. Tolloin mä olin menossa töihin pelokkaampana kun ikinä koska mun muisti ei pelitä. Mulla on huono muisti. Se on kamalaa. Haluun yliopistoon ens vuonna, mut mitä jos mun muistissa ei oo tarpeeks tilaa. En haluu painaa deletee vaan haluun muistaa kaiken. Mut ehkä tärkeimmät jää onneks mieleen.