Oonko mä aikuinen

Kun asuu Helsingissä ja menee takasin Lahtikotiin niin se Lahti tuntuu niin hyvältä paikalta. Niin ihana ja lämmin ja kaunis ja sydämmellinen. Niin koti. Välillä on vähän ikävä. Elämä on kuitenski aika erilaista kun mitä se on aina ennen ollu. Nyt on vapaus ja nyt on vastuu.

 Tää jäbä käveli yks päivä mua ja iskää vastaan kun oltiin kuvailemassa...ja se halus et otan siitä kuvan.... ja must täst tuli jotenki ihan törkeen mahtava. Se anto julkasuluvan. XD Käyny lahen elämänkoulun..

Täällä on tullu välillä semmosia hetkiä ja ajatuksia että oonko mä aikuinen? Emmä tiiä. 

Heitän tähän nyt ihan tosi random kuvia, tää kuva on vähän mysteeri mulle..mut äitin munakasta mä vissiin tos aamupalaks oon alottelemassa syömään

<3MY BABIES<3

Yks päivä mun koulukamu tuli meille illalla kylään ja me juotiin teetä. Sitten se sano, että hassua kun joskus vähän aikaa sitten vielä katteli aina kirppareilla ihania teemukeja ja ajatteli että joskus minä ostan noita ja sitten istutaan kavereiden kanssa teetä juoden kivoissa kodeissa ja ollaan aikuisia. Niin, kyllä, niin se on. Tässä se elämä on. Niin kun sitä on pitkään haaveillu. 

Yks päivä havahduin siihen että shit, mä ehkä elän mun unelmaa. Olin speksiharkoissa uuella ylioppilastalolla ja katoin ikkunasta ulos Mannerheimintielle. Sit mä rupesin kelaa sitä kuvioo et täs mä oon, keskellä Helsinkiä, opiskelijana, mukana meijän tiedekunnan speksissä. Täs mä oon ja kotikin on ihan hetken päässä kauniissa talossa. Täs mä vaan oon ja vielä alle vuos sitten juttelin Sophien kanssa junapysäkillä siitä, miten siistiä mustakin ois mennä johonkin teatteri tai musikaali juttuun ees pienesti mukaan ja mietin että tuleekohan semmosta ikinä tapahtumaan. Ja nyt mä oon pienesti mukana. WOahh! En ehkä tiiä mitää hauskempaa ku speksi. Se on sellai musiikkiteatterihomma ja se on vaan ehkä oikeesti just sitä mitä mä oon elämään tarvinnu.

Yks päivä mä kuuntelin virsiä. Vitsi se oli ihanaa! Välillä on vähän ristiriitaset fiilikset jumalasta ja välillä se naurattaa et oonks mä ihan höpö, mut ei sitä tajuu kuin hyvän olon usko tekee. Välillä mietin, että en kyllä pysty ajattelee elämää ilman uskoo, tuntuis niin paljon siltä että jotain puuttuu. Ihan sama vaikka se ois joku psykologinen aivo illuusio, mut kuhan on onnellinen uskossaan. Emmä ees lue raamattua tai mitään muutakaan ihmeellistä, mut kaikki mitä tässä ympärillä on saa mut jo uskomaan. (nyt soi: Hillsong Worship-Mighty to Save)

Yks päivä aika kauan aikaa sitten mä olin mun ystävien kanssa iltaa istumassa kynttilän valossa omenapaistosta syöden ja fresitaa juoden  ja kelasin että oho, nyt on kyllä sellanen aikuinen hetki. Me hei mentiin sinne autolla Helsingistä ja kaikkee. XD Oonhan mä jo hitto kakskymmentä, no eihän se oikeesti oo yhtään mitään vielä, mut silti, en kai oo ihan sisäistäny sitä et tällästä tää nyt on. Ei asioiden fiilistelyssä oo mitään väärää.

No joo, tällästä tää on. Välillä vähän hankalaa ehkä. Totuttelen edelleen täällä oloon ja näihin ihmisiin. Joskus on ihan karsee ikävä vanhoja juttuja ja tuttuja, mut ei ne tuntuiskaan niin paljon miltään jos ei välillä ois uusia juttuja. 

Chattasin äskee Vilman kaa, nauroin ihan sikana.... ja otin kuvan siitä.... En voi uskoo et oot.....18!!!!!!!!!! <3<3<3<3<3

Ok,mun pitää mennä nukkuu. Sellasta tänään. Hukun kouluhommiin.

ps. en kyl oo aikuinen

no oon onnellinen

HEI! Nyt on elämätaltioinnin aika. Elän muutoksen aikaa. 

Pääsin yliopistoon joten muutan Helsinkiin. Kaikki on niin hyvin. Kaikki on menny niin sujuvasti. Pelottavan sujuvasti. Mulla on opiskelupaikka, kämppä, työpaikka… 

Nyt tuntuu tältä: 

-jännittää, en oikeen malta nukkua koska odotan hullulla innolla tulevia viikkoja kun opiskelut alkaa ja tapaan uusia ihmisiä, muutan omilleni kaupunkiin mihin oon tosi ihastunut jaaa joo se on hullua vaan ja jännittävää

-kiitollinen

-on levoton olo, tuntuu etten ihan hallitse kaikkea mutta meen vaan virran mukana

-sisustaminen vähän ahdistaa mutta kutkuttaa.. haluisin kivan maton ja kivan arkkupöydän mutta ei mulla oo kyllä semmoselle tilaa

-onks mulla tarpeeks aikaa? 1 pv ja sitten lähen menee täältä

-oonks mä tarpeeks fiksu ja tiedänkö liian vähän

-onnellinen

Mun vinkit pääsykokeisiin lukuun mitkä ainakin mulla tuotti tulosta(haluun vaan taltioida nää jonnekkin):

-heti kun se kirja tulee tietoon, mene ja osta se, heti, sitten tuntuu siltä etten yhtäkään päivää haaskannut sillä minulla oli se kirja

-ala lukemaan sitä heti mutta maltillisesti

-etsi vanhat tyhjät vihkot ja kirjoita niin paljon kun ikinä jaksat niihin

-lue sileen että oikeesti osaat joka sivulta jotain tai oikeestaan kaiken

-ota niin paljon omaa aikaa kun pystyt

-syö pähkinöitä, niissä on hyviä rasvoja aivoille

-juo kivoja makukahveja kun väsyttää

-mee valmennuskurssille

-piirrä muistikarttoja ja muistiinpanoja ja listoja ja käytä eri värejä ja kuvia

-kokoa joka kappaleesta lista missä sanotaan ydinasiat tai ydinsanat mittenkä avulla on helppo kerrata se kappale läpi

-sit kun tulee niskajumi, mee hierojalle, hierojaopiston hieronta on suht halpaa ja ainakin mulla aukes lukot ja vihlova pääkipu lähti!!

-nuku kunnolla

-nauti ruuasta ja anna ittes syyä koska ahistaa koska kokeet, lohturuokaa

-rukoile

-käy urheilemassa vielä sillon kun koeahdistus ei ole valtavan suuri, sitkun se on lähellä niin omistaudu vaan kokeelle

-yliviivaa ja alleviivaa

-opettele outoja ja tyhmiä lauseita ulkoota

-älä anna pahan karman yllättää: ole tunnollinen, ei saa huijjata, esim junassa menet aikuisten lipulla vaikka mieli tekis ottaa juniori lippu. jos otat juniorilipun voi paha karma kostaa kokeessa.. 

-nauti pitkistä tylsistä päivistä ja omasta rauhasta, ota oikeesti aikaa niin paljon kun ikinä koska sit ei tuu ajanpuutospaniikkia(tulee silti)

-älä nää paljoo kavereita, ei silloo ees tee mieli nähä kavereita kun pitää lukee

-kokeessa olleista kait jotain 17 prosenttia pääs et ei ollu kyl ees kauheen paha xP mut kannattaa pelata varman päälle, ihan kaikessa!

XD kuulostaapa kamalalta..mutta se on niin sen arvosta. KAI.. enhän mä vielä voi tietää 

Tulin eilen yöllä Saksasta. Olin Sophiella. Oli ihan huippua. Elokuu on ollut kiva. Oikeestaan siitä asti kun sain tietää että pääsin sisälle universityyn on ollut kivaa. Ennen sitä oli tyhmää koska oli niin epätietoinen olo. Mutta oikeesti mulla oli semmonen kutina että mä pääsisin sisään. Laskeskelin todennäkösyyksiä mielessä ja ajattelin että ei voi olla 20 mua paremmin panostanutta ihmistä..lol

Kyllä olen välillä ihmeissäni. Miten kaikki vaan menee niin sulavan sujuvasti. Mun piti tulla englannista vasta maaliskuussa. Joku ties paremmin ja pisti mut kotiin, jotta saisin alottaa lukemisen rauhassa, jotta pääsisin yliopistoon. Nyt ihmetyttää vielä enemmän se, että sain mun ystin kanssa upeemman kämpän kun mitä ikinä edes osasin toivoa. Ja töitä ilman että ehdin ees tajuta sitä kunnolla…

palataan asiaan hesassa

Nyt pitäisi aloittaa elämä taas

Mulla on vähän semmonen olo että haluisin herätä. Niinku….. eloon. Ootan sitä että herään ja tajuun ja sisäistän et nyt on kesä ja voin elää. :)

Pääsykokeet on ohi ja tää tuntuu vähän hämärältä että ne on ohi. On vähän outo, tyhjä ja tyhmä olo. 

En oo ikinä varmaan halunnu mitään niin paljon ku päästä yliopistoon. 

Kevät oli aika kauhee. Onneks siinä oli jotain hyvääkin. Kantsii maksaa valmennuskurssista. Ei menny rahat ihan hukkaan vaikka en pääsiskään sisään. Ehkä olin vaan onnekas ja satuin pääsemään ihan huippu ryhmään. Musta tuntuu että oon aina huippuryhmissä. Ryhmähenki on ihanaa. Eilen pääsykokeiden jälkeen oli tähänastisen tän vuoden top5 listalle päässyt hetki. Kun me valmennuskurssikamujen kanssa kippistettiin että nyt se on ohi. Olin niin onnellinen et se on ohi. Mutta pian tuli kumma olo.  

Oon oottanut niitä kokeen tuloksia jotain 30h ja tää tuntuu jo nyt ihan kauheen rasittavalta. No onneks oikeesti kohta vaan unohdan koko jutun ja alan keskittyä ehkä siihen elämiseen..

Oli keväässä ihaniakin hetkiä. :) Taivas on niin upee (ja taivaanisä). 

Adios murpsut

Lähetääks jo tekee ne rastat? Lopetetaan suihkussa käyminen ja ruvetaan syömään takapihan nurmikkoa

Ilmastoherääminen on tapahtunu tosi äkkiä mun kohdalla. Toivon, että se tapahtuis tosi äkkiä myös monen muun kohdalla. 

JOS ETTE JAKSA LUKEA PALJOO TEKSTIÄ NIIN HYPÄTKÄÄ ALEMMAS MISSÄ ON PUNASELLA JOTAIN KIRJOTETTU

Mietiskelin tässä paria vaihtoehtoa

 Oisko itsemurha hyvä idis, ennen kun joudun todistamaan suurimman osan ihmisistä kuolemisen sukupuuttoon tai oman kuolemiseni ilmastokatastrofin aiheuttamaan nälänhätään tai vaikkapa sotaan? Ei, oon liian itserakas semmoseen ja vielä enemmän en haluu ees kuvitella miltä se muista tuntuis. Älkää oikeesti huolehtiko, mutta tää ajatus kävi mun mielessä, on oikeestaan käyny jo muutaman kerran. Mutta siis en en en ole menossa nyt hyppäämään parvekkeelta alas ja toivon ettei kukaan muukaan sitä aijo suorittaa. Rakastan elämää ja toivon että voin rakastaa sitä vielä muutamien kymmenienkin vuosien päästä. 

Vaihtoehdoista mieluummin haluisin olla yks niistä tätä hullua talous-on-pelastettava-ennen-ilmastoa-maailmaa vastaan taistelevista ihmisistä. Tän takia mun ei tee mieli enää ees matkustella. Tai ehkä junalla, tai pyörällä, mutta mahdollisimman ekologisesti. Seikkailu on ookoo. Luksus lomat jossain Karibialla tuottais ihan liian suuren huonon omatunnon. Uskomatonta että sanon tolleen. Tää ajatus on tullu ehkä vikan kuukauden sisällä. Mun ei tee mieli matkustella??!!! 

Sen sijaan mun tekee mieli sammutella lamppuja, ajaa autoa mahollisimman säästeliäästi(kohta pistän autonki boikottiin varmaan), marmattaa äitille joka päivä siitä että lihalla on isompi hiilijalanjälki, marmattaa iskälle siitä kuinka se jättää aina valot ja tietokoneen päälle pitkiks ajoiks turhaan, oon nyt ottanu laturin pois seinästä aina kun otan puhelimen pois latauksesta, ennen se oli seinässä ihan helposti aina.., mun tekee mieli kasvattaa kasveja itse, mun tekee mieli kuluttaa rahat palveluihin, ei materiaan. Eiks vaan että ravintolassa syöminen on ihan ok? Onks se ekologisempaa kun shoppailu? Emmä tiedä.. Mulla on ihan tarpeeksi vaatteita omasta takaa, ja niin on kuulkaas teillä kaikilla muillakin.

Äiti äsken puhu venäläisistä mummoista, joitten lakanoissa näky ihmisenmuotonen likajälki. Niillä ei oo tarpeeksi vettä tai varaa pestä ja vaihtaa lakanoita niin usein. Kiitos puhtaista lakanoista siis. Ainakin vielä hetken aikaa ennen kun vesi ja ruoka loppuu. 

Oisin tosimega ilonen, jos edes yksi tai kaksi lukis seuraavia poimintoja jostain tekstistä, mihin törmäsin koskien ilmastonmuutosta ja sen aiheuttamasta sukupuuttoon kuolemisesta ja muuta tommosta inhottavaa. Tieteilijät on tieteilijöitä, ja jokasella on vähän erilaisia kantoja asioihin ja ei nää välttämättä ole 100% tosia. Mutta emmä silti pelleilis tämmösillä hommilla ollenkaan ja tuskin nämä ihan tuulestatemmattuja juttuja on.

Yksinkertaisimmillaan Arktisen alueen sulaminen merkitsee planeettamme lämpenemistä. Ilman jääpeitettä auringon säteily ei heijastu takaisin, vaan päinvastoin Pohjoinen jäämeri imee energian itseensä. Tämä lämmittää merta ja siten koko planeettaa entisestään. Lämpeneminen taas kykenee muuttamaan säävaihtelujen globaaleja säännönmukaisuuksia, tuulivirtauksia ja jopa suihkuvirtauksienpaikkaa. 

Kolme YK:n ilmastoneuvotteluja johtanutta diplomaattia väittävät, että on vain pieni mahdollisuus, että seuraava ilmastosopimus – jos se ikinä tullaan hyväksymään – voi estää maailman ylikuumenemisen. Ybo de Boer kommentoi: ”Ei ole mahdollista, että vuonna 2015 päästäisiin sopimukseen kahdesta asteesta. Ainoa tapa tämän tavoitteen saavuttamiseksi olisi ajaa alas koko maailmantalous.”

Historia osoittaa, että kun ravinto loppuu, nälänhätä ja taudit leviävät ja sodat alkavat. Kaikki nämä asiat, joita tutkijat pelkäävät, voivat tapahtua ennennäkemättömissä mittasuhteissa, ottaen huomioon erityisesti nykyisen globaalin maailmantalouden keskinäisriippuvuuden.

Marraskuu 2013: The International Energy Agency ennustaa 3,5 asteen lämpenemistä vuoteen 2035. YK:n Kööpenhaminan vuoden 2009 epäonnistunutta ilmastokokousta arvioiva yhteenveto totesi: “Pitkällä aikavälillä nykyisillä CO2-pitoisuuksilla merenpinnan taso voi olla 23 metriä nykyistä korkeammalla, ja lämpötila kuusi astetta lämpimämpi tai sitäkin korkeampi. Nämä arviot perustuvat todellisiin, pitkän aikavälin ilmastotilastoihin, eivät mallinnuksiin.”

Ilmastonmuutokseen liittyviä kuolemia arvioidaan tapahtuvan vuosittain jo viisi miljoonaa.

 Osa tutkijoista on vakuuttuneita siitä, että sukupuuttoon johtava prosessi voi toteutua paljon nopeammin kuin mitä yleisesti uskotaan – jopa muutaman seuraavan vuosikymmen aikana.

Olemme tällä hetkellä keskellä prosessia, jota tieteilijät kutsuvat maailmanhistorian kuudenneksi joukkosukupuuttoaalloksi. Päivittäin 150-200 lajia kuolee sukupuuttoon, mikä tarkoittaa että sukupuuttoaallon tahti on noin tuhat kertaa nopeampi kuin mitä “luonnollinen” tai “taustalla vaikuttava” sukupuuton toteutumisaste. On mahdollista, että meneillään oleva tapahtumakulku on verrattavissa, tai jopa ohittanut, sekä Permikauden joukkosukupuuton toteutumisen nopeuden että intensiteetin. Erona on, että nykyinen joukkosukupuuttoaalto on ihmiskunnan aiheuttama, ja siten kestänyt vasta pari vuosisataa. Nykyinen sukupuuttoaalto kiihtyy jatkuvasti epälineaarisella tavalla eikä sen toteutuminen tule missään olosuhteissa vaatimaan 80 000 vuotta.

KOKO TEKSTI ON TÄSSÄ KANNATTAA LUKEA 

Poimin nyt aika randomilla tuolta noita pätkiä, oon liian nälkänen ja väsynyt alkamaan tekemään tän postauksen eteen enää yhtään mitään. Vitsi ku oisin jaksanu tehä tästä kunnon asia tekstin oikeinkirjoitus sääntöineen jnejnejne, no mutta eihän se oo niin justiinsa??

Sori että paasaan, mutta mieluummin tänne, kun facebookkiin tai ihan kaikkailla muualla? Nää ajatukset on niin raskaita että pakko purkaa jonnekkin.. En oikeesti tiedä yhtään mistään mitään muuta kun että oon tosi huolissani ja toivon että voitais yhdessä tehdä tälle asialle jotain.

Ja megasorit että tässä ei oo kuvia. 

Ja triblamegasorit että pyytelen anteeks, eihän tälläsien, hälyyttävän katastrofaalisien asioiden esilletuomista pitäis soritella.

PUSUJA JA HALEJA JA RAKKAUTTA TEILLE NIIN KAUAN KUN ELETÄÄN.

Terveisin me kaikki kuollaan joskus, mutta toivottavasti ei liian aikaisin

Terveisin2 haluan että lapsemme voivat elää hyvässä maailmassa

moiccu

Tyhjästä nyhjästy

Hei.

Mulla ei oo asiaa. On vaan tylsää eikä väsytä. Nyt keksin tyhjästä asiaa. 

Kynttilät on kivoja. Mulla on kohta synttärit. Se on jännittävää. Mietin äsken että pitäisköhän olla ikäkriisi. Tuli vähän semmonen kolkko olo, että niin, kohta olen mennyt 20 yli ja takasin ei ole tulemista. Mutta ikä on vaan numbba. Ihan sama hei.

Oon alkanut kunnioittamaan Suomessa asumisen ja muutenkin elämän hienoutta. Keksin joka päivä jotain kiitollisuus aiheita. Se on mukavaa ja tekee hyvän olon. 

Mietin myös usein maailman vääryyksiä ja sitä miten ihmiset on välinpitämättömiä. Miks kaikki pinnallinen ja turha kiinnostaa niin paljon enemmän kun oikeesti tärkeet ja merkitykselliset hommat… Mua harmittaa välillä etten tajuu jotain ihmisten ajatuksia. Tosi usein sanon että mä en tajuu miten toi on tollee. En tajuu tota enkä tota, miks toi tekee tollee, vitsin urpo! Mua vähän harmittaa se, pitäis tajuta enemmän ja ymmärtää toisten käytöstä. Oikeesti. Pitäis aina muistaa, et yleensä kaikelle mitä ihmiset tekee, on joku syy siellä takana. Ei niitä syitä aina voi ite tietää, ja sitten tuomitsee vaikka ei tiedä mitään syvellisempiä taustoja. Mutta ihan oikeesti, mä en tajuu niitä ahneita ihmisiä. Mä en tajuu niitä kenen jumala on raha. En tajuu  niitä ketä ei kiinnosta muitten kärsimys. En tajuu maailman rikkaita ihmisiä, semmosia, ketkä haluu edelleen rikastua KÖYHIMPIEN JA HEIKOMPIEN KUSTANNUKSELLA. Haluisin nähä niitten pään sisälle. Mun yks lempi sanonta on: ahneella on paskanen loppu. 

Huh. Nyt asiasta tomaatteihin. Ne kasvaa. Tuottaa enemmän lehtiä kuin vartta. Kivat taimet. Kasvit on kivoja. Miks sademetsiä hakataan. Urpot. Mä en tajuu sitäkään. Raha muuten kasvaa puissa. 

 huomioithan kauniit valkoiset kukat mitä kaktus on tehnyt

Olis välillä ihanaa jos ois semmonen suunnannäyttäjä. Semmonen, mikä kertois että sun kannattaa tehdä näin, niin se on parempi kaikille. Esim. suunnannäyttäjä kertois, mitä kaupasta kannattaa ostaa, jos pyrkii tiettyihin päämääriin. Tai vaikka salilla suunnannäyttäjä kertois että nyt on tarpeeks rehkitty, tai että vielä 15 min niin sit laihdut. Tai semmonen suunannäyttäjä että ota tästä menusta tämä annos, koska se on makuhermoillesi parhain. Joskus toivoin tommosta kun olin kaupassa ettimässä jotain tiettyä, niinku takkia tai kenkiä. Sit se suunnannäyttäjä kertois, että tuolta kaupasta mene katsomaan. Siellä se unelmien kolttunen piileskelee. Kirppareilla toi olis kätevä, koska ei siellä jokasta loosia tai vaatekappaletta tuu tarkasteltua.

Nyt rysäytän tähän AsUkUvIa kaksi. Mun tekis mieli kuvailla enemmän. Oli aina kivaa kun otin kameran joskus kolme vuotta sitten paljon useemmin mukaan kun nykyään ja kun mentii kuvailee. Kuvat on niiiin ihana asia maailmassa. No ei nää kuvat kyl silleen…………

 aaarg taas silmät räjähtää kun tää muuttu tää kuva tähän laitettuna aaaaaa ihan sama en jaksa nörtteillä ja etsiä miten saat kuvat hienoiten näkyviin, mut asun nimi oli siis sammaloitunut gootti muistaakseni

joo siinä, melkeen kaikki uutena ostettu jostain halpatyövoima ketjuista, ouchh 

ADi0s

Lukuflow

Mulla oli tänään lukuflow. Se on parasta ikinä. Olin niin tiiviisti keskittynyt kaks kokonaista tuntia, että kun sen jälkeen näin mun puhelimen sohvalla, hämmästyin ihan etten ollut uhrannut yhtäkään ajatusta pienelle instafacebook tauolle niitten tuntien aikana. 

Hirmu tyytyväinen olo on. Sain kerrankin helposti luettua tavoitteeseen asti ilman ylimääräsiä keskittymisen herpaantumisia. 

Oispa huomennakin lukuflow. Ja joka päivä. Harmi kun näitä on niin harvoin.

Muita asioita mistä oon fiiliksissä:

-mun huone on siisti ja pidän siitä

-tilasin puhelinmyyjältä kerran Trendin ja tänään se viimein tuli ja olin yllättynyt miten nautin sen lukemisesta

-siellä Trendissä oli Olavi Uusivirran haastattelu ja se sanoo näin: "Minun on erityisen vaikea tajuta 1960- ja 70-lukujen arkkitehtuuria. Kiinnostaisi kuulla niiltä arkkitehdeiltä, mitä ne oikein ajattlivat. Ei mitenkään syytellen, vaan ihan puhtaasta mielenkiinnosta. Ovatko he vieläkin sitä mieltä, että talot ovat kauniita?" Olin ihan innoissani, koska tää ruma-arkkitehtuuriärsytys on oikeesti ollut tän vuoden ärsytyslistalla aika korkeella..

-leipä minkä päällä on briejuustoa ja mansikkahilloa

-mun tomaattiviljelmät on tuottaneet kuusi pientä tomaatintaimea, tosin kaks niistä ei oo kasvanut varmaan viikkoon ja epäilen että ne tekee kuolemaa… mutta ne loput, kumpa ne olisi joskus isoja tomaattipuita tai pensaita tai mitä ne onkaan

-viikonloppuna oli hyvä extemppore järjestetty juhla joka oli jonkinlainen yllätysjuhla tavallaan yhelle syndesankarille

-vesi on hyvää ja siinä ei oo kaloreita

Mulla on ollu käytössä semmonen 1946 vuonna julkaistu Jokamiehen sivistyssanasto. Yhtenä iltana etsin sieltä jotain vaikeeta sanaa, mikä oli esiintynyt pääsykoekirjassa ja mun silmät osu sanan sohva selitykseen: (arab. soffa) itäm. alkuperää oleva huonekalu, joka soveltuu sekä istumiseen että makaamiseen.

Sitten selailin sitä vähän lisää ja löysin selitykset myös muun muassa sanoille lamppu, mandariini, pekoni ja kamera

Miettikää miten itsestäänselviä nää asiat on nykyään!! Mutta ei ollu välttämättä 1940-luvulla. 

Tiesittekö että kismet tarkottaa sallimusta, edeltä määrätty kohtaloa. Alko tekee mieli Kismettii.. 

hei hei

Miksi tajusin vasta nyt että Tallinna on ihan super?

Lol ihanku olisin joku kaupunkiarvostelija. Tänään vuorossa vähän Tallinna-ajatuksia… kilometrin verran.. pari vinkkii ja löpinää vaan.. lopussa tiivistelmä koska tää on aika pitkä hölinä.

Siis oikeesti. Miksi en aijemmin ole tajunnut että niin lyhyen ja halvankin matkan päässä on niin ihana ja kaunis pieni paikka? Nyt puhun kokoajan vanhasta Tallinnasta siis, en tiedä about mitään, mitä sen ulkopuolella on. 

Oon käynyt Tallinnassa pari kertaa, silleen että muistan sen, mutta silloin olin vähän pienempi ja aikuisten ihmisten kanssa, enkä voinut niin helposti mennä sinne minne huvittaa, miten huvittaa, katsoa sitä kaupunkia miten huvittaa.. mutta nyt me yhdessä voitiin tehdä ihan mitä huvittaa Sophien kanssa!! Ja se oli huippua.

Mun Tallinnakuva muuttu ihan täysin. Kaikki menee sinne aina  "viinanhakureissulle" tai shoppailemaan niihin satamakauppoihin tai viron prismaan(xD terveisii Kodalle<3) tai ketjuliikkeisiin, mitä Suomesta ei löydy ja sitten ehkä voi käydä vanhassa kaupungissa vähän, mutta Vapianoon syömään. Siellä oli niin paljon muutakin ihmeellistä!! Esimerkiksi Hesen hinnat. Mitä whattii, kanatortilla ateria 3,90?! No se oli tarjouksessa. Mut halvempi kun halvemmat ateriat Suomessa. Siis mua oikeesti melkeen alko itkettää siinä niitä hintoja katsellessa..

Entäs ne ihanat keramiikka putiikit. Tai no ihan kaikki putiikit? Ne, missä tavaroita on suunniteltu mietinnällä ja luovuudella ja sisustustakin pohdittu. Miks kukaan en oo ikinä kuullut niistä kunnolla puhuttavan?? Ja voi ihanaa ne kaikki vanhan kaupungin kadut ja kujaset vaan. Ihan sama vaikka oli aika huono sää kun ympärillä oli ihanan värisiä ja silmää miellyttäviä taloja. Tästä aiheesta voisin valittaa niin hitoookseee, siis rumat rakennukset. Tai tää nopean mutta paskan rakentamisen nykyaika..  Tulevat arkkitehdit, käyttäkää jooko värejä ja kaikkea kaunista ja kestävää ja aurinkopaneeleita ja sellasia, ei betonia ja harmaata meininkiä mistä tulee joku rappeutunut neuvostoliitto mieleen pliis pliis <3 <3 <3

Niin ja sitten siellä Tallinnassa tulee helposti hymy huulille myös viron kielestä. Se on niin höpsöä suomalaisen silmissä ja korvissa. 

Me mentiin ennen kunnon syömistä jälkkärille, koska tuli niin, no melkeen täydellinen kahvila eteen. En muista sen nimeä, mutta siellä jokanen pöytä oli erilainen, ja melkeen jokanen tuolikin. Se oli NIIN IHANAAAAAAaaa ja halpa. Siellä oli takassa tuli ja jotain soittimia. Vaikka se oli aika iso ja avoin, niin se toimi niin hyvin se kokonaisuus ja me molemmat oltiin ihan vaan että ooh siis mikä tää paikka on, ja tää Tallinna, kun täältä löytyy vaan kaikkee helmee. Ja sain hirveen pöydänhankinta vimman! Kattelen vaan pöytiä ja tuoleja sillä silmällä XD haluun ostaa mulle pöydän ja tuolin jo!

Tosta kaakao+joku kakunpala nautinto hetkestä ei menny kauaa kun me mentiin jo syömään, vaikka ei ees nälkä hirveesti kurninut. Mikä oli hyvä koska eipähän tullu heikko olo kertaakaan!! Me kurkattiin vaan nopee sisälle semmoseen Sinilind (muistaakseni oli sen nimi) ravintola/kahvilaan ja oltiin silleen että no onko nälkä, ei kauhesti, mut tämäKIN paikka on niin ihuna että jäähään tänne. JA sekin oli halpa ja ruuan jaksoi ihan hyvin syödä ja hyvältä maistui. Sielläkin oli erilaiset tuolit ja pöydät ja värejä ja retroo ja ruokaa jne mikä uppos hyvin muhun ja Sophieen. Kaiken kruunas siellä äitin "mä vaan itken ilosta" textarit siitä miten Suomen hiihtonaiset voitti olymppiakultaa ja miehet hopeeta ja et Suomi johti Venäjää jääkiekossa. Mäkin oisin voinu itkee ilosta kun oli niin ihanaa kaikki kokoajan.

Kauheen helposti kyllä löytyi nämä kaksi syömäjuoma paikkaa! Ihan vaan käveltiin ja mentiin sisään ja oltiin lumoutuneita. Hiiihii life oli niin good ja helppoa!!

Tallinnassa on ainakin kolme vintagekauppaa(en tiiä kun en oo ottanu selvää onko lisää). Kaks niistä löytys vahingossa, kun kattelin tarkasti ympärille. Ne oli vähän huomaamattomasti saman kerrostalon toisessa ja kolmannessa kerroksessa. Näin niiden mainoksen onneksi ja hypeltiin riemukkaasti sisälle. Ne oli niiin kivat paikat myös. Ostin semmoset housut mitkä huijaa olevansa hame. Toisen kaupan nimi oli Annimari ja toisen Foxy vintage. Annimari oli halvempi ja sieltä ostin ne liehuilija housuset. Sit me kysyttiin että onko näitä kauppoja lisää ja ne kerto meille semmosesta nimeltä Fankadelik. Sekin oli kerrostalossa sisällä ja sinne piti painaa summeria jos halus sisään. Se oli aika mystistä. Jos jotain oikeesti kiinnostaa googlesta löytyy lisätietoja!! 

Ton lisäksi me katottiin vikat minsat suomen pelistä jossain random kahvilaravintolassa, mentiin sinne maisemapaikalle, käveltiin vielä lisää kivoja puoteja läpi, ihmeteltiin miten onnistunut päivä se oli vaikka me ei suunniteltu tyyliin yhtään mitään, ja käytiin lopuks normi rytky kaupoissa (stradivarius,bershka,pull&bear) ja todettiin, että niissä ei oo mitään siistiä, ei mitään fiilistä, ei elämän makua, ei luovuuden siemeniä. Ja käytiin myös syömässä iltanälkään Hesen hambbarit koska se oli pakkohomma suomessa käyvälle vierailijalle.

Ehkä tää mun Tallinna rakastuminen johtuu siitä, että kaikki meni vaan niin onnellisen hyvin. Se oli niin yllätyksellinen päivä. Me vaan kokoajan yllätyttiin kaikesta uudestaan ja uudestaan. Siitäkin me yllätettiin että 8h maissaoloaika meni niin äkkiä, ja että me oltais melkeen tarttettu vielä lisäaikaa!

Hauskaa kun nyt mä en haaveile mistään matkoista Pariiseihin ja New Yorkkeihin. Haaveilen uusinta matkasta Tallinnaan. No ei, kyllä mä voin New Yorkkiinkin lähteä, mutta Tallinnaan meno on niin vaivatonta ja halpaa!!! Ja ei tartte mennä suomen kalliiseen alkoonkaan vähän aikaan(piti myöntää tämä oli sittenkin piilo viinanhakureissu, no ei onneks niin paha kun niillä kännisillä ihmisillä ketkä raahaa 50 lavaa kaljaa himaan).

Okei nyt riittää, ihan liikaa kerroin jo nyt, mutta tämä asia innosti mua!!

TIIVISTELMÄ:
Olin Sophien kanssa Tallinnassa. Oli ihan hullun ihana päivä. Kannattaa mennä käymään. Se on halpaa ja siellä on kivoja ravintoloita ja putiikkeja ja taloja. Siellä voi tulla tosi hyvälle mielelle.