maanantai 17. maaliskuuta 2014

Tyhjästä nyhjästy

Hei.

Mulla ei oo asiaa. On vaan tylsää eikä väsytä. Nyt keksin tyhjästä asiaa. 

Kynttilät on kivoja. Mulla on kohta synttärit. Se on jännittävää. Mietin äsken että pitäisköhän olla ikäkriisi. Tuli vähän semmonen kolkko olo, että niin, kohta olen mennyt 20 yli ja takasin ei ole tulemista. Mutta ikä on vaan numbba. Ihan sama hei.

Oon alkanut kunnioittamaan Suomessa asumisen ja muutenkin elämän hienoutta. Keksin joka päivä jotain kiitollisuus aiheita. Se on mukavaa ja tekee hyvän olon. 

Mietin myös usein maailman vääryyksiä ja sitä miten ihmiset on välinpitämättömiä. Miks kaikki pinnallinen ja turha kiinnostaa niin paljon enemmän kun oikeesti tärkeet ja merkitykselliset hommat… Mua harmittaa välillä etten tajuu jotain ihmisten ajatuksia. Tosi usein sanon että mä en tajuu miten toi on tollee. En tajuu tota enkä tota, miks toi tekee tollee, vitsin urpo! Mua vähän harmittaa se, pitäis tajuta enemmän ja ymmärtää toisten käytöstä. Oikeesti. Pitäis aina muistaa, et yleensä kaikelle mitä ihmiset tekee, on joku syy siellä takana. Ei niitä syitä aina voi ite tietää, ja sitten tuomitsee vaikka ei tiedä mitään syvellisempiä taustoja. Mutta ihan oikeesti, mä en tajuu niitä ahneita ihmisiä. Mä en tajuu niitä kenen jumala on raha. En tajuu  niitä ketä ei kiinnosta muitten kärsimys. En tajuu maailman rikkaita ihmisiä, semmosia, ketkä haluu edelleen rikastua KÖYHIMPIEN JA HEIKOMPIEN KUSTANNUKSELLA. Haluisin nähä niitten pään sisälle. Mun yks lempi sanonta on: ahneella on paskanen loppu. 

Huh. Nyt asiasta tomaatteihin. Ne kasvaa. Tuottaa enemmän lehtiä kuin vartta. Kivat taimet. Kasvit on kivoja. Miks sademetsiä hakataan. Urpot. Mä en tajuu sitäkään. Raha muuten kasvaa puissa. 
 huomioithan kauniit valkoiset kukat mitä kaktus on tehnyt

Olis välillä ihanaa jos ois semmonen suunnannäyttäjä. Semmonen, mikä kertois että sun kannattaa tehdä näin, niin se on parempi kaikille. Esim. suunnannäyttäjä kertois, mitä kaupasta kannattaa ostaa, jos pyrkii tiettyihin päämääriin. Tai vaikka salilla suunnannäyttäjä kertois että nyt on tarpeeks rehkitty, tai että vielä 15 min niin sit laihdut. Tai semmonen suunannäyttäjä että ota tästä menusta tämä annos, koska se on makuhermoillesi parhain. Joskus toivoin tommosta kun olin kaupassa ettimässä jotain tiettyä, niinku takkia tai kenkiä. Sit se suunnannäyttäjä kertois, että tuolta kaupasta mene katsomaan. Siellä se unelmien kolttunen piileskelee. Kirppareilla toi olis kätevä, koska ei siellä jokasta loosia tai vaatekappaletta tuu tarkasteltua.

Nyt rysäytän tähän AsUkUvIa kaksi. Mun tekis mieli kuvailla enemmän. Oli aina kivaa kun otin kameran joskus kolme vuotta sitten paljon useemmin mukaan kun nykyään ja kun mentii kuvailee. Kuvat on niiiin ihana asia maailmassa. No ei nää kuvat kyl silleen…………

 aaarg taas silmät räjähtää kun tää muuttu tää kuva tähän laitettuna aaaaaa ihan sama en jaksa nörtteillä ja etsiä miten saat kuvat hienoiten näkyviin, mut asun nimi oli siis sammaloitunut gootti muistaakseni
joo siinä, melkeen kaikki uutena ostettu jostain halpatyövoima ketjuista, ouchh 


ADi0s




tiistai 4. maaliskuuta 2014

Lukuflow

Mulla oli tänään lukuflow. Se on parasta ikinä. Olin niin tiiviisti keskittynyt kaks kokonaista tuntia, että kun sen jälkeen näin mun puhelimen sohvalla, hämmästyin ihan etten ollut uhrannut yhtäkään ajatusta pienelle instafacebook tauolle niitten tuntien aikana. 

Hirmu tyytyväinen olo on. Sain kerrankin helposti luettua tavoitteeseen asti ilman ylimääräsiä keskittymisen herpaantumisia. 

Oispa huomennakin lukuflow. Ja joka päivä. Harmi kun näitä on niin harvoin.




Muita asioita mistä oon fiiliksissä:

-mun huone on siisti ja pidän siitä

-tilasin puhelinmyyjältä kerran Trendin ja tänään se viimein tuli ja olin yllättynyt miten nautin sen lukemisesta

-siellä Trendissä oli Olavi Uusivirran haastattelu ja se sanoo näin: "Minun on erityisen vaikea tajuta 1960- ja 70-lukujen arkkitehtuuria. Kiinnostaisi kuulla niiltä arkkitehdeiltä, mitä ne oikein ajattlivat. Ei mitenkään syytellen, vaan ihan puhtaasta mielenkiinnosta. Ovatko he vieläkin sitä mieltä, että talot ovat kauniita?" Olin ihan innoissani, koska tää ruma-arkkitehtuuriärsytys on oikeesti ollut tän vuoden ärsytyslistalla aika korkeella..

-leipä minkä päällä on briejuustoa ja mansikkahilloa

-mun tomaattiviljelmät on tuottaneet kuusi pientä tomaatintaimea, tosin kaks niistä ei oo kasvanut varmaan viikkoon ja epäilen että ne tekee kuolemaa… mutta ne loput, kumpa ne olisi joskus isoja tomaattipuita tai pensaita tai mitä ne onkaan

-viikonloppuna oli hyvä extemppore järjestetty juhla joka oli jonkinlainen yllätysjuhla tavallaan yhelle syndesankarille

-vesi on hyvää ja siinä ei oo kaloreita


Mulla on ollu käytössä semmonen 1946 vuonna julkaistu Jokamiehen sivistyssanasto. Yhtenä iltana etsin sieltä jotain vaikeeta sanaa, mikä oli esiintynyt pääsykoekirjassa ja mun silmät osu sanan sohva selitykseen: (arab. soffa) itäm. alkuperää oleva huonekalu, joka soveltuu sekä istumiseen että makaamiseen.

Sitten selailin sitä vähän lisää ja löysin selitykset myös muun muassa sanoille lamppu, mandariini, pekoni ja kamera


Miettikää miten itsestäänselviä nää asiat on nykyään!! Mutta ei ollu välttämättä 1940-luvulla. 

Tiesittekö että kismet tarkottaa sallimusta, edeltä määrätty kohtaloa. Alko tekee mieli Kismettii.. 

hei hei







perjantai 28. helmikuuta 2014

Miksi tajusin vasta nyt että Tallinna on ihan super?

Lol ihanku olisin joku kaupunkiarvostelija. Tänään vuorossa vähän Tallinna-ajatuksia… kilometrin verran.. pari vinkkii ja löpinää vaan.. lopussa tiivistelmä koska tää on aika pitkä hölinä.

Siis oikeesti. Miksi en aijemmin ole tajunnut että niin lyhyen ja halvankin matkan päässä on niin ihana ja kaunis pieni paikka? Nyt puhun kokoajan vanhasta Tallinnasta siis, en tiedä about mitään, mitä sen ulkopuolella on. 


Oon käynyt Tallinnassa pari kertaa, silleen että muistan sen, mutta silloin olin vähän pienempi ja aikuisten ihmisten kanssa, enkä voinut niin helposti mennä sinne minne huvittaa, miten huvittaa, katsoa sitä kaupunkia miten huvittaa.. mutta nyt me yhdessä voitiin tehdä ihan mitä huvittaa Sophien kanssa!! Ja se oli huippua.


Mun Tallinnakuva muuttu ihan täysin. Kaikki menee sinne aina  "viinanhakureissulle" tai shoppailemaan niihin satamakauppoihin tai viron prismaan(xD terveisii Kodalle<3) tai ketjuliikkeisiin, mitä Suomesta ei löydy ja sitten ehkä voi käydä vanhassa kaupungissa vähän, mutta Vapianoon syömään. Siellä oli niin paljon muutakin ihmeellistä!! Esimerkiksi Hesen hinnat. Mitä whattii, kanatortilla ateria 3,90?! No se oli tarjouksessa. Mut halvempi kun halvemmat ateriat Suomessa. Siis mua oikeesti melkeen alko itkettää siinä niitä hintoja katsellessa..


Entäs ne ihanat keramiikka putiikit. Tai no ihan kaikki putiikit? Ne, missä tavaroita on suunniteltu mietinnällä ja luovuudella ja sisustustakin pohdittu. Miks kukaan en oo ikinä kuullut niistä kunnolla puhuttavan?? Ja voi ihanaa ne kaikki vanhan kaupungin kadut ja kujaset vaan. Ihan sama vaikka oli aika huono sää kun ympärillä oli ihanan värisiä ja silmää miellyttäviä taloja. Tästä aiheesta voisin valittaa niin hitoookseee, siis rumat rakennukset. Tai tää nopean mutta paskan rakentamisen nykyaika..  Tulevat arkkitehdit, käyttäkää jooko värejä ja kaikkea kaunista ja kestävää ja aurinkopaneeleita ja sellasia, ei betonia ja harmaata meininkiä mistä tulee joku rappeutunut neuvostoliitto mieleen pliis pliis <3 <3 <3

Niin ja sitten siellä Tallinnassa tulee helposti hymy huulille myös viron kielestä. Se on niin höpsöä suomalaisen silmissä ja korvissa. 


Me mentiin ennen kunnon syömistä jälkkärille, koska tuli niin, no melkeen täydellinen kahvila eteen. En muista sen nimeä, mutta siellä jokanen pöytä oli erilainen, ja melkeen jokanen tuolikin. Se oli NIIN IHANAAAAAAaaa ja halpa. Siellä oli takassa tuli ja jotain soittimia. Vaikka se oli aika iso ja avoin, niin se toimi niin hyvin se kokonaisuus ja me molemmat oltiin ihan vaan että ooh siis mikä tää paikka on, ja tää Tallinna, kun täältä löytyy vaan kaikkee helmee. Ja sain hirveen pöydänhankinta vimman! Kattelen vaan pöytiä ja tuoleja sillä silmällä XD haluun ostaa mulle pöydän ja tuolin jo!


Tosta kaakao+joku kakunpala nautinto hetkestä ei menny kauaa kun me mentiin jo syömään, vaikka ei ees nälkä hirveesti kurninut. Mikä oli hyvä koska eipähän tullu heikko olo kertaakaan!! Me kurkattiin vaan nopee sisälle semmoseen Sinilind (muistaakseni oli sen nimi) ravintola/kahvilaan ja oltiin silleen että no onko nälkä, ei kauhesti, mut tämäKIN paikka on niin ihuna että jäähään tänne. JA sekin oli halpa ja ruuan jaksoi ihan hyvin syödä ja hyvältä maistui. Sielläkin oli erilaiset tuolit ja pöydät ja värejä ja retroo ja ruokaa jne mikä uppos hyvin muhun ja Sophieen. Kaiken kruunas siellä äitin "mä vaan itken ilosta" textarit siitä miten Suomen hiihtonaiset voitti olymppiakultaa ja miehet hopeeta ja et Suomi johti Venäjää jääkiekossa. Mäkin oisin voinu itkee ilosta kun oli niin ihanaa kaikki kokoajan.



Kauheen helposti kyllä löytyi nämä kaksi syömäjuoma paikkaa! Ihan vaan käveltiin ja mentiin sisään ja oltiin lumoutuneita. Hiiihii life oli niin good ja helppoa!!

Tallinnassa on ainakin kolme vintagekauppaa(en tiiä kun en oo ottanu selvää onko lisää). Kaks niistä löytys vahingossa, kun kattelin tarkasti ympärille. Ne oli vähän huomaamattomasti saman kerrostalon toisessa ja kolmannessa kerroksessa. Näin niiden mainoksen onneksi ja hypeltiin riemukkaasti sisälle. Ne oli niiin kivat paikat myös. Ostin semmoset housut mitkä huijaa olevansa hame. Toisen kaupan nimi oli Annimari ja toisen Foxy vintage. Annimari oli halvempi ja sieltä ostin ne liehuilija housuset. Sit me kysyttiin että onko näitä kauppoja lisää ja ne kerto meille semmosesta nimeltä Fankadelik. Sekin oli kerrostalossa sisällä ja sinne piti painaa summeria jos halus sisään. Se oli aika mystistä. Jos jotain oikeesti kiinnostaa googlesta löytyy lisätietoja!! 



Ton lisäksi me katottiin vikat minsat suomen pelistä jossain random kahvilaravintolassa, mentiin sinne maisemapaikalle, käveltiin vielä lisää kivoja puoteja läpi, ihmeteltiin miten onnistunut päivä se oli vaikka me ei suunniteltu tyyliin yhtään mitään, ja käytiin lopuks normi rytky kaupoissa (stradivarius,bershka,pull&bear) ja todettiin, että niissä ei oo mitään siistiä, ei mitään fiilistä, ei elämän makua, ei luovuuden siemeniä. Ja käytiin myös syömässä iltanälkään Hesen hambbarit koska se oli pakkohomma suomessa käyvälle vierailijalle.

Ehkä tää mun Tallinna rakastuminen johtuu siitä, että kaikki meni vaan niin onnellisen hyvin. Se oli niin yllätyksellinen päivä. Me vaan kokoajan yllätyttiin kaikesta uudestaan ja uudestaan. Siitäkin me yllätettiin että 8h maissaoloaika meni niin äkkiä, ja että me oltais melkeen tarttettu vielä lisäaikaa!



Hauskaa kun nyt mä en haaveile mistään matkoista Pariiseihin ja New Yorkkeihin. Haaveilen uusinta matkasta Tallinnaan. No ei, kyllä mä voin New Yorkkiinkin lähteä, mutta Tallinnaan meno on niin vaivatonta ja halpaa!!! Ja ei tartte mennä suomen kalliiseen alkoonkaan vähän aikaan(piti myöntää tämä oli sittenkin piilo viinanhakureissu, no ei onneks niin paha kun niillä kännisillä ihmisillä ketkä raahaa 50 lavaa kaljaa himaan).


Okei nyt riittää, ihan liikaa kerroin jo nyt, mutta tämä asia innosti mua!!



TIIVISTELMÄ:
Olin Sophien kanssa Tallinnassa. Oli ihan hullun ihana päivä. Kannattaa mennä käymään. Se on halpaa ja siellä on kivoja ravintoloita ja putiikkeja ja taloja. Siellä voi tulla tosi hyvälle mielelle. 





sunnuntai 9. helmikuuta 2014

Maidstone

Maidstone ei ole mikään Englannin hurmaavin kaupunki. Asuin siellä vajaat neljä kuukautta ja se jäi ihan kauniina muistona mieleen kuitenkin. 

Joskus jotkut paikalliset ketä tapasin kysyi multa: miksi ihmeessä tulit tänne etkä mennyt johonkin muualle, Maidstonehan on ihan perseestä!! 

Silloin mietin että asetelma oli vähän samallainen kun joku tulisi Lahteen ulkomailta asustelemaan aika vapaaehtoisesti. Varmaan sanoisin että täähän on ihan paska paikka, miksi ihmeessä tulit tänne?!

Aina noissa ulkomaalaisissa tai uusissa paikoissa on se oma viehätyksensä oli ne sitten miten paskoja paikkoja muiden mielestä vaan. Niin oli tuollakin. Vaikka ei se mikään mega ihmeellinen kaupunki ollutkaan. Aika kiva kuitenkin. En kyllä muuttais asumaan silti ikuisiksi ajoiksi. 
Tässä aina tavattiin Sophien tai joittenkin samalla suunnalla asuvien tyyppien kanssa kun oltiin menossa kaupunkiin päin :)

Maidstone on Lahtea vähän isompi, jonkun lähteen mukaan 140 000 asukkaan kaupunki Kentin maakunnassa. Siellä oli joki ja se joki muuten tulvi aika kovasti jouluna, just kun olin lähtenyt pois! Aina mulle käy näin, pienenä jo haaveilin tulvan näkemisestä mutta joka kerta kun Lahden kadut tulvi normaalia enemmän, olin mummolassa tai jossain muualla. Haaveilin tulvavedessä uimisesta. Siis miten siistiä olis päästä paikasta toiseen uimalla? Tai kumiveneellä. No on mun ajatusmaailma ton tulvan suhteen ehkä vähän muuttunut. En silloin ehkä ajatellut että se vesi voi mennä taloihin ja tehdä tuhojaan. Tai ettei se vesi ole ehkä puhtainta pulikoimiseen..

Maidstonen keskusta on tosi käveltävä. Siellä on ainakin neljä eri kävelykatua, ei mitään hirmu pitkiä, mutta kivoja ja näppäriä silti. Tykkään tosi paljon kävelykaduista. Kauppatarjonta oli niiden varsilla ihan hyvää. Tuntu aina niin luksukselta mennä esimerkiks Zaraan tosta noin vaan. Keskusta oli kyllä tosi hyvä ja miellyttävä kokokaisuus.



 Siellä oli myös paljon paljon ihanempia kahviloita kun täällä. Tietenkin ihan perus Costat ja cafe Nerot löyty (Starbucksia ei ihan keskustassa ollut kyllä ihme kyllä), mutta sitten siellä oli söpöjä ja kivoja kuppiloita ja niitä mahtavia kotosia pubeja minne pystyi menee istuksimaan. Ravintolatarjonta oli myös himppasen kivempi jos tähän Lahteen vertaa. Sinne avattiin uus aasialainen ketjuravintola Wagamama vähän ennen kun lähdin, kävin pari kertaa, se oli rakkautta. Aika paljon ne muutkin ravintolat oli kyllä myös näitä ketjuliikkeitä, vähänkun Suomessa Rosso, Martina, Torero, Amarillo..(oon jotenkin alkanut vähän vierastaa näitä), mutta tietty niissä englanninmaalla oli sikana enemmän uutuudenviehätystä vaikka löytykin monista paikoista(Nando's, Cafe Rouge, Wagamama, Wheterspoonssin omat yksiköt..). Silti muistan kyllä kerran kun oli hullun vaikee löytää kiva kahvila minne mennä ja satokin vielä. Halusimme jotain uutta, mutta sitten onneksi se mun kamu näytti semmosen ihanan ranskalaisen pienen ravintolan, mistä sai ihanaa suussasulavaa suklaakakkua, mutta se pala tosin oli hassua kyllä vähän liian iso, kun söin sen vielä kaakaon kanssa. Tommoset kotoisat pienet yksityisyrittäjä kuppilaraflat on niin sata miljoonaa kertaa ihanempia kun jotkut ainoastaan tazzakaakaota tarjoavat Pressot. NO tulipa analyysi blaah!!!

Heh täytyy myöntää et tää näyttää paremmalta kun maistu! Halpa oli onneksi.. 
<3 <3 <3

Baarit voittais Lahen baarit kyllä jos semmonen baariparemmuus kilpailu olis. Kerran me tultiin junalla Lontoosta ja jotkut oli sieltä asti ilmeisesti lähtenyt Maidstoneen bilettämään??? Niillä oli karut asut, hirmu tiukat pikku mekkoset, ei mitään takkeja mukana ja asteita oli ehkä +10. Englantilaiset menee baariin ilman takkeja vaikka satais ja ois kylmä. En tajuu. 

Arkkitehtuurillisesti se ei ollut kauheen ihmeellinen city. Jotkut talot oli kyllä tosi söpöjä, semmosia vähän vinoja matalia taloja. Ihmiset asui aikalailla niissä perus englantilaisissa viktoorisissa viktoriaanisissa (miten sanotaan suomeks victorian)rivissä olevissa taloissa. Jokanen oli vähän erilainen: jossain talossa oli mintunvihree ovi, viereisessä sitten punainen, joku talo oli tiilistä, mutta vieressä talossa olikin valkonen tasanen seinä. Se oli tosi somaa ja mietin usein katuja talsiessani, että mikä sen kadun talo ois semmonen missä haluisin asua. Kaikki muut kaupungit, missä kävin tuntu kyllä ulkonäöllisesti kivemmilta ja en silleen ihmettele, miksi ne jotkut ihmiset sanoi että tämä on ihan paska mesta.



Maidstonella on kai myös vähän semmonen ei niin fiini maine. Ehkä vähän jotain samankaltaista kun Suomen Chicagossa. Se ei ollut semmonen idyllinen kaupunki, jota sen asukkaat rakastaa. En onneks tuntenut kertaakaan oloani tosi turvattomaksi. Pari koditonta siellä oli aina pääkatujen laidoilla nukkumassa, mutta ne oli vaan kodittomia, jotka halusvat olla jossain keskeisellä paikalla nukkumassa, eikä missään syrjäkadulla..kai..

sattuuks tää kuva teitäki silmiin?

Ihan jonain vikoina päivinä otin kameran mukaan kun menin illasta käymään ostamassa vikoja joululahjoja. Keskityin vähän enemmän niihin lahjoihin, harmittaa vähän kun jäi siitä kyläsestä niin huonot kuvat muistikortille. Noh, muistot päässä on kuitenkin. 

Enpä tiedä tuunko enää ikinä tonne menemään. Aika erikoista silleen.. 

Sophie tulee kohta kylään Suomeen. Ihanaaa!!!! Rukoillaan lisää pakkasta mittariin koska harmaa loska ei ainakaan kaunista tätä ihanaa kotipaikkakuntaani!

Moido.



sunnuntai 2. helmikuuta 2014

Oon varmaan jo hölissy näitä juttuja joskus mutta teki mieli taas

Oon aika vakuuttunut että alan löytää oikeaa tietä elämässä. Toivon ja rukoilen että jaksaisin olla tarpeeks ahkera, että se tie olis mahdollisimman onnellinen ja antoisa, että saavuttaisin semmosia juttuja mitä haluaisin.

Oon lukenu pääsykoekirjan nyt läpi kerran. En hirveen ajatuksella, mutta ainakin päässä on jonkinlainen kokonaiskuva siitä. Nyt täytyy alkaa takomaan sitä oikeesti aivoihin, lukee jokainen sivu tarkkaan ja poimia tärkeimmät asiat ylös.. Huh heijjjjj..



Oon viime päivinä miettinyt että mitä jos pääsen sinne Helsinkiin opiskelemaan. Ja että mitä jos se Hesa onkin sitten ihan perseestä. Että kaikki ihmiset on siellä stadilaisii ja ylimielisiä ja semmosia töykeitä. Mutta luenhan mä vaikka miten montaa blogia, mittenkä pitäjät asuu helsingissä, eikä ne vaikuta ylimielisiltä..hehe no kuka nyt blogissansa vaikuttais ylimieliseltä tai töykeeltä. Plus kaikki ihmiset ketä tiedän sieltä on kyllä tosi ihania ihmisiä. 



Helsingissä olis varmasti eniten kulttuuritarjontaa ja paremmat mahdollisuudet olla ekologisesti kestävä. Pääsisin nopeesti kotiin Lahteen junalla ja ympäri Helsingin kaupunkia ratikalla. Siellä on kirpparit ja varmasti semmosia kauppoja, mistä sais ostettua läpimietittyä tavaraa. Eli semmosta, minkä voi ilolla ostaa kun tietää ettei se oo ihan läpimätä paskalaatunen jossain gampotsassa kasaan kyhätty asia minkä ekologinen jalanjälkikin on aika iso.



Sitten aina tulee se, että kun Helsingissä on niin kallista asua.  Se vähän masentaa. Mutta pärjäähän ne muutkin niin miks en minä pärjäisi?? Sitä paitsi joku soluasuminen jollain tavalla kiehtoo mua.. ehkä ei sitten kun se todellisuus kamalista asuinkumppaneista iskee päin naamaa. No en mä sielä Helsingissä edes ole vielä sisällä. Haaveilinhan mä siitä Austraalian aurinkoisesta Melbournestakin niin miljoonin unelmin ja Englannin tihkusateeseesta itseni löysin. Joten hei, Jyväskylä, here I come??? EI KU HESA!! (mun pitäis olla nyt lukemassa, en oo lukenu tänään yhtään ja tätä vuorokautta on noin 45 min jäljellä).


Mutta se on vissi että yhteiskuntapolitiikka se mun juttu on. Ainakin tällä hetkellä. Vitsi mikä pieni liekki aina syttyy kun luen jotain yhteiskunnallisia juttuja. Sellanen NONIIN MIELENOSOITUSTA VAAN KEHIIN JA ALLEKKIRJOTUKSIA TÄHÄN KANSALAISALOTTEESEEN! Haluisin myös olla lipaskeräilijä. Ja lukea kirjastossa yhteiskunta- ja ympäristötieteellisiä lehtiä. Oon varmaan ennenkin sanonut, että haluisin olla viisas, tietää asioista ja toimia järkevästi. Siksi mä haluan yliopistoon. Että voisin viisastua. Mutta mitä jos sinne mennessä jo pitää olla kamalan viisas??? 

Ja nyt hyvä blogini. Mä oon aloittanut kuntoilun. Kelaa jos mä jäisin siihen koukkuun?? 


Ja nyt hyvät kuulijat ja minä. Onneks muutkin kaupungit on ihan hyviä vaihtoehtoja. Helsingissä ois vaan niin monta sosiaalista plussaa ja muutakin plussaa. 


 Terveisin nämä on näitä


perjantai 24. tammikuuta 2014

Hola från Teneriffa!!!! (ei enää)

 Tää kirjotus on kirjotettu joskus tässä kuukauden sisällä..kahteen otteeseen..nyt vasta jaksoin tulla tekee 
loppuun..

(Tammikuun alussa Teneriffalla)
Tämä loma on ollut maailman rennoin loma ikinä. En oo oikeesti elänyt näin montaa löhöily päivää putkeen ikinä. Iskä ja äitikin vaan chillaa. Me vaan chillataan. Altaalla ja rannalla. Ja sit sen jälkeen me syödään. Yhtenä päivänä me käytiin La Gomeralla eli Gomeran saarella kunnon turistiretkellä. 


Meillä oli tänne tullessa vaihto Tukholman lentokentällä. Lentsikka oli sitten välillä tukholma-teneriffa täynnä ruotsalaisia. Mä istuin lentokoneessa 6h ruotsalaisen vieressä ja me juteltiin mukava, ruotsiks. Sen jälkeen oli niin sellanen OH YEAH puhuin varmaan ekaa kertaa elämässäni ruotsia, koska tapasin jonkun ruotsalaisen kenen kanssa voin oikein puhua, tätä varten mä opiskelin koulussa ruotsia!!! Ja samalla olin ihan et ou nou miten huono mä olinkaan kun en ikinä tajunnut mitään mitä se sano mulle.:) Gomera retkellä me tavattiin kanssa yks ruotsalainen pariskunta, joittenka kanssa juteltiin ruotsienkkua…ne luuli että pakkoruotsi suomessa on jo kuollut ja kuopattu juttu.

Otin tosi vähän kuvia ja must tuntuu et ne kaikki kuvat on ihan jfdijfdpk jos tiedätte mitä tarkoitan. Mut iha OK nää kai on
Äiti rakastu näihin kukkiin, niin upea luonnon ilmestys.

Uudenvuodenaattona me mentiin intialaiseen ravintolaan syömään. Ruoka oli hyvää, mutta mulla meni hermo mun vanhempiin. Onneks ei oo täällä mennyt enempää hermo koska siitä tulee aina paha mieli kaikille ja en tykkää pahasta mielestä yhtään. 


Ilmat on ollu aika jees. Kuuma tulis jos pitkähihasen laittais päälle kun aurinko porottelee. Eli joo, ihan ok vaihtoehto tulla tänne Tenelle tähän aikaan vuodesta, ei haittaa mua ollenkaan. 


La gomera päivän olin pitkähihasella kun suurin osa päivästä oli vaan bussissa istumista 8)

Tekis mieli kirjottaa vielä uuesta vuodesta… mua jännittää se. Mua jännittää mennä kotiin Suomeen ja mua pelottaa että mä tylsistyn siellä, kun ei oo semmosta päivärytmiä mikä pakottais tekemään asioita. Menen kotiin ja olen kouluton ja työtön. Täytyy pitää itsensä kiireisenä niin ei ehdi ikävöidä Englantia. Eli kaikki, kutsukaa mua menoihin ja pitäkää mut poissa masennuksenkuolotylsyydestä,please! :-) On kyllä vähän paineet tota 2014 kohtaan kun 2013 oli niin tosi tosi hyvä. Pitäis pistää paremmaks, mutta en tiedä miten se onnistuis kun tää alkuvuosi on vaan joku pääsykokeisiinlukemisvalmennuskurssi lumeton talvi mälsä ja laurakaan ei asu enää naapurissa. 

 Loppiaisaattona oli semmonen paraatikulkue,siellä oli kameleitakin! Oli aika kiva. Tyhmää ku suomessa ei oo mitään paraatijuhlia??


NONII JATKUU…
(tammikuun ehkä 12 pv tai joku kotona)
Oon jo himassa pari oooooikein kivaa päivää ollut. Tene-reissu loppu oli samanlaista löllittelyä loppuun saakka. Yhtenä päivänä käytiin apinapuistossa. <3Apinat<3 Niitä on ihan hirveesti erilaisia. Sellasia oravan kokosia, millä on sormet ja leijonanharjan näköset tukat. En oikeesti ikinä ollu ajatellu että apinat voi olla niin monimuotosia. Tiesittekö että rotalla ja hiirellä on vähemmän samankaltaisuutta kun ihmisellä ja simpanssilla?? Joitain apinoita katellessa tuli ihan semmonen olo että eihän toi voi olla ees oikee, vaa joku keksitty vähänkun pokemon vaan. MUT ihan oikeita ne oli. Vitsi ne on vekkuleita!! Ja viisaita..


 Tää apina oli semmonen oravan kokonen


PS. Voiko joku hankkia mulle tän paidan?????